Kultaranta

Kultarannasta tuli tasavallan presidentin kesäasunto vuonna 1922. Kultaranta on itseasiassa huvilatila, jonka pinta-ala on peräti 54 hehtaaria. Alue koostuu useammasta puistosta, rakennuksista ja kasvihuoneista. Puistot ovat itseasiassa jaettu kolmeen osaan, on muoto-, metsä- ja hyötypuutarhat ja matkailijat pääsevät kesäisin tutustumaan muoto- ja hyötypuutarhaan. Huvilatilan korkeimmalle paikalle on rakennettu graniittilinna Villa Kultaranta.

Historia

Kultarantaa ei alun perin rakennettu presidentin kesäpaikaksi vaan tila oli ajautunut pakkohuutokauppaan vuonna 1906 ja tilan osti maanviljelysneuvon Alfred Kordelin, joka sitten rakennettu paikalle hulppean graniittilinnan vuosina 1914-16. Huvilasta tuli hänen oma kesähuvila kaikkine 19 huoneineen. Linnan suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Kultarannan puutarhan suunnittelivat Helsingin kaupunginpuutarhuri Svante Olsson ja hänen poikansa Paul Olsson vuosina 1914–1915.

Alfred Kordelin ei itse ehtinyt valitettavasti kovin kauaa linnastaan iloita, sillä hänet ammuttiin 1917. Kordelinin vanhemmat olivat merimiehiä mutta perhe oli köyhäinhoidon varassa eikä Alfred päässyt käymään kouluja. Itseasiassa hän ansaitsi elantonsa itse kymmenvuotiaasta lähtien ja perusti 19 vuotiaana Janne veljensä kanssa kauppapuodin. Alfred muutti 1899 Tampereelle, sijoitti kaupoista säästyneet varat teollisuuteen ja osti 1903 Suomen Trikoon myydäkseen sen sitten jo 1907. Hän osti konkurssipesiä ja myi tavarat eteenpäin hyvällä voitolla ja sijoitti taas voitot teollisuuteen ja varallisuus kasvoi niin että hän alkoi myös sijoittaa kauppaan, laivanvarustukseen ja teollisuuteen yhä enemmän. Hän myös modernisoi kartanoiden tuotantoa. Tuleva presidentti Risto Ryti aloitti 1910 Kordelinin lakimiehenä ja neuvonantajana. Kordelin joutui vaikeuksiin ensimmäisen maailmansodan levottomassa loppuvaiheessa, kun torpparit alkoivat lakkoilla ja maatyöläisten keskuudessa alkoi poliittinen liikehdintä. Kordelin ymmärsi maattomien vaatimuksia, mutta kartanoiden tuotto oli kuitenkin hänelle merkittävää. Hänestä tulikin levottomina aikoina rahan vallan symboli. Venäläinen matruusi ampu Kordelinin vahingossa Mommilan kahakassa.

Kordelinin kuoleman jälkeen Kultaranta lahjoitettiin Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralla ja vuonna 1922 Eduskunta päätti käyttää Kultarantaa tasavallan presidentin kesäasuntona eli rakennus ja sen tontti siirtyivät Suomen valtion omistukseen. Ensimmäinen suomalainen presidentti, kuka sitten oikeasti käytti huvilaa kesäasuntona oli Lauri Kristian Relander. Seuraavat presidenttimme eli sota-ajan Risto Ryti ja Carl Gustaf Emil Mannerheim eivät viettäneet paljon aikaa Kultarannassa, joten seuraava enemmän aikaa siellä viettänyt presidenttimme oli sitten Paasikivi.

Itse rakennus

Villa Kultaranta sijaitsee 18 metriä merenpinnan yläpuolella kalliolla. Linnan sisäosat korjattiin ja linnaa laajennettiin nykyiseen 19 huoneen kokoon 1929. Linnan alakerrassa sijaitset juhlatilat ja asuinhuoneet ja yläkerrassa makuuhuoneet ja vierashuoneet aivan kuten esikuvissa eurooppalaisissa pienissä vieraslinnoissa. Linnan tornista on näkymä Naantalin kaupunkiin ja huvilatilan puistoon. Valitettavasti linnan alkuperäinen sisustus ei ole säilynyt nykypäiviin vaan alkuperäinen kalusto myytiin jo vuosia sitten huutokaupassa. Presidentin ollessa paikalla, Kultarannan tornissa liehuu Tasavallan presidentin lippu.

Alueella on useita muitakin rakennuksia kuten Munkkimäki ja Pikkulinna. Nämä rakennukset ovat pääasiassa henkilökunnan käytössä. Munkkimäki tunnetaan myös nimellä Villa Waltonen. Näiden lisäksi vuonna 2000 valmistui tilalle kaksikerroksinen Vierasmaja aivan rannan läheisyyteen ja vierasmajan ensimmäiset käyttäjät olivat Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia. Presidentin vihannekset, marjat ja kukat saadaan ympärivuotisesti Kultarannan kasvihuoneista, joiden pinta-ala on 1000 neliömetriä. Hyötytarha tuottaa presidentin talouteen esimerkiksi porkkanaa, lanttua, perunaa, salaatteja, yrttejä, papuja ja herneitä sekä useita marjoja, kuten herukoita, mansikoita ja pensasmustikoita. Hyötytarhan kasvihuoneissa kasvatetaan esimerkiksi lähes kaikki itsenäisyyspäivän kukka-asetelmiin tarvittavat kasvit.

Turismi

Kultarannassa käy vuosittain noin 18 000 vierailijaa. Alueella on kaunis puistoalue, jossa on järjestetty taidenäyttelyitä vuodesta 2010 alkaen.